Suuri ihailemani ihminen oli niinkuin monen mielestä oma mummo.Suuren lapsilauman melkein yksin kasvattaminen ja pienestä karjasta ja pelloista huolehtiminen vaati paljon voimia.Olen kuullut että hän pesi ja parsi yöllä vaatteet lapsille kun ei ollut päivällä aikaa.
Miehensä seikkaili Amerikassa useaan otteeseen ja oli pitkät tovit pois kotoa.Monta muistoa ei vaarista ole, mutta kova kuri oli ollut lapsilla.

Mummon mukana olin joskus pyykillä kesäisin ulkona.Muuripadassa lämmitettiin vesi,ja valkopyykki kiehutettiin tulisen kuumaksi.Vaatteet huuhdottiin saaveissa ja sitten pyykit ulos kuivumaan. Ja lopuksi tietenkin vahvat kahvit.

Mummo eli pitkään ja ehdimme käydä kesäisin häntä katsomassa.Ja hyvin hän muisti kaikki lapsenlapset ja heidän lapsensa.
Sanomalehdet hän luki päivisin ja seurasi tarkkaan maailman menoa.

Nykyään tuntuu että miten ennen ihmiset jaksoivat.Ehkä heillä ei ollut aikaa ajatella itseään.Ja vahva usko Jumalaan piti heidät elämässä kiinni.