Pieni poika palleroinen,
kohta puolivuotinen.
Enimmän ajan nauraa jaksaa,
itku vasta sitten kun nälkä vaivaa.
Yksi hammas jo suussa kuultaa,
sosetta poskeen ,siitä se alkaa.
Vatsalla ollessa eteenpäin ois hinku,
jalat ei vielä perässä tule.
Kirjat kovasti kiinnostaa,
mikä hänestä isona tuleekaan.
Mukava on seurata lapsenlasta,
oliko omilla erilaista.
Nyt on aikaa siihenkin keskittyä,
sylissä pidellä ja ihmetellä.